Talollisen Erkki (Erich) Pitkäsen aikaan hänen jälkipolviensa kautta alkaa Sänkimäen kylän sen ajan maakirjanumeron 1 tila-alue jakaantua.
Maakirjanumero 1 ensimmäinen tila/hallinta-alue:
(tässä ensimmäinen vanhimman pojan mukaan)
Erkki Pitkäsen pojista Juho (s.1715) asustelee perheineen Sänkimäessä maakirjanumeron 1:n aluetta omalla tila-alueellaan, josta myöhemmin jakaantuu myös eri tilanosia hänen jälkeläisten asuttaessa niitä. Juhon (s.1715) jälkeläisille tulevia, viimeistään isojaossa rekisterinumerolle nimettyjä tilanosia tulevat olemaan nro: 1 Lassila, nro: 4 Eerikkala ja nro: 5 Heikkilä. Näillä kaikilla kantatiloilla, jotka sijaitsevat toistensa naapuritiloina, tulee olemaan talollisina Juhon pojat. Näistä kerrontaa erikseen.
Juho Erkinpoika Pitkänen avioituu vuonna 1738 Iisalmelaisen Kivistön kylästä kotoisin olevan tulevan puolison Helena Ollikaisen kanssa. Juho Erkinpoika Pitkäsen ja puolisonsa Helenan perheeseen syntyy Sänkimäessä jälkeläisiä. Syntyy tytär Maria 1739, Erkki 1742, Juho 1745, Katarina 1747, Lauri 1749. Lapsia syntyy perheeseen vielä useita ajan saatossa, vielä 1750-luvun jälkeenkin.
Maakirjanumero 1 toinen tila/hallinta-alue:
(tässä toinen nuoremman pojan mukaan)
Erkki Pitkäsen pojista Erkki (s.1723) elelee perheensä kanssa omalla maakirjanumeron 1 tila-alueellaan, josta jakaantuu myöhemmin ja tulee muita, rekisterinumeroille nimettyjä tilanosia. Erkki Erkinpojan jälkeläisille tulevia, viimeistään isojaossa rekisterinumeroille nimettyjä kantatiloja tulevat nimeltään olemaan Paavola ja Jussila. Näistä tulee myös kerrontaa erikseen.
Maakirja-ajan tila-alueen nro 1:n ensimmäinen tila/hallinta-alue alkaa jakaantua. Juho Erkinpoika Pitkäsen (s.1715) hallinnoima maa- ja tila-alue, Sänkimäessä alkaa jakaantua kolmeksi eri tilanosaksi. Tila-alue jakaantuu Juhon poikien Erkin, Larsin ja Heikin kesken. Näistä tässä yhtä seuraavassa, viimeistään isojaon aikaan kantatilaksi tulevan nimetyn rekisterinumeron 1 tilaa nimeltään Lassila, alkaa aikanaan hallinnoida Juhon pojista Lars.
Sänkimäki nro 1 Lassila
1750
1700-luvun puolivälin jälkeistä aikaa mennään... Maakirjanumero 1:n tila-alueella asustelee talollisena edelleen Juho Pitkänen puolisonsa Helena Ollikaisen kanssa. Samalla heidän jo kohta aikuiset lapsetkin elelevät samoissa nurkissa. Pikku hiljaa nämä heidän jälkeläiset alkavat avioitua perustaen perheitään samalle isänsä tila-alueelle, joten Juho-isän maille alkaa syntymään ja jakaantuu myöhemmin isojaossa nimettyjä uusia tilanosia.
1770
Lars Juhonpoika Pitkänen (s.1749) avioituu keväällä 1772, Niinimäkeläisen talollisen isännän, Ivar Savolaisen tyttären Maria Savolaisen kanssa (s.1750). Maria muuttaa samalla Sänkimäkeen puolisonsa kotitilalle. Larsille ja Marialle alkaa syntyä lapsia. Tytär Helena jo seuraavana vuonna 1773, Juho kesällä 1775, Iivari 1777 jne. Larsin perhe asustaa Sänkimäessä isänsä hallinnoimalla tilalla, mahdollisesti jo omalla tulevalla Lassilan tilalla.
Larsin isä Juho menehtyy yllättäen eräänä yönä keväällä 1778 vain 40 vuotiaana. Näin viimeistään isänsä tila-alueen tällä osalla, myöhemmin nimettyä Lassilan tilaa alkaa hallinnoida Juhon pojista Lars. Vaikka Lars ja Maria perheineen olivatkin asustelleet jo pitkään samalla tilalla, ehkä omalla tilanosallaan, ei mikään arjessa tavallaan muuttunut kuitenkaan. Maatiloilla rakennusten ja yhteisön elon keskittymät kohdistuivat usein tiiviisti suvun kesken varmasti samoihin pihapiireihin.
Larsin äiti, isänsä leskivaimo Helena Ollikainen asustelee tilalla, mutta menehtyy pöhöön vuosia myöhemmin vain 43 vuotiaana kesällä 1785. Lassilan tilalla Larsille ja Marialle syntyy kuitenkin jatkossa vielä monta lasta.
Entisinä vuosisatoina kuolleisuus nykyisen mittapuun mukaan tahtoi olla nuorellakin iällä läsnä. Larsin vanhemmatkaan eivät ehtineet edes viisikymppiseksi. Lars itse menehtyy angiinan tapaiseen sairauteen reilu nelikymppisenä vuonna 1792. Samana vuonna oli perheeseen syntynyt vielä lapsikin. Tätä Lars Pitkäsen Lassilan tilaa tulee jatkamaan talollisena isänsä jälkeen hänen vanhin poikansa Juho (s.1775). Tilalla asustelee myös muita Juhon sisaruksia. Mm. nuori veli Iivari, joka avioituu vuonna 1801 muualle Sänkimäen kylässä, tulevaan Mäkelään. Iivarin jälkipolvissa mainittakoon myös mestarihiihtäjä Pauli Pitkänen. Veljistä Lars taas asuu myös tilalla, mutta tulee aikanaan hallinnoimaan osaa Lassilasta.
Lassilan tilalla edesmenneen Lars Pitkäsen poika Juho Pitkänen avioituu aikanaan vuosisadan lopuilla Iisalmelaisen Kristiina Lyytisen kanssa. Tilalla asuu myös Juhon äiti, isänsä Larsin puoliso Maria Savolainen, joka oli leskeksi jäätyään vain 42-vuotias. Ja perheessä heillä kaikilla oli vielä pieniä lapsiakin. Niin tulossa Juholla itsellään, mutta myös sisarinaankin.
Lassilan kantatila alkaa jakaantua kahdeksi eri tilaksi
1800
Lassilan tilalla, edesmenneen Lars Juhonpojan poika, Juhon veli, Lars s.1784 tulee avioitumaan vuoden 1807 aikana saman kylän talollisen tyttären kanssa. Hän on Anna Heikkinen, jonka isä oli maakirja-ajan tila-alue nro 3 Heikkisten jälkeläisiä. Maakirjanumeron 3 tila-alue kuului aikoinaan Pitkästen suvulle, mutta jälkeläisten poikien puuttuessa polvissa 1700-luvun alussa, tuli Heikkisten suku naimakaupoilla kuvioihin ja talollisiksi tilalle. Sänkimäen maarekisterinumeron 1 tila-alueista jo vuoden 1800 tietämissä, aiemminkin, viimeistään Lassilaan myöhemmin merkityistä, on myös iso maa-alue ja tilanosa Jouhteisen ja Venäinlammen välissä. Tältä alueelta tulee eräs osa olemaan Lars Pitkäsen s. 1784 tila-osuuksien hallinnassa ja myös hänen jälkeensä..
Lassilan tällä perintötilalla, toisella osatilalla tulee olemaan talollisena nyt myös Lars Pitkänen, Juhon veli. Oliko muut sisarukset maksettu ulos, tai muuten vanhempiensa kanssa aikoinaan selvitelty, mutta Lars alkaa perheineen asuttaa omaa tila-aluetta. Ehkä tilaa katsottiin vielä silloin riittävän elinvoimaiseksi ja Lassilan tila-alue tulee vain kahdeksi osa-tilaksi jatkossa. Voi myös olla, että säädöksissä annettiin rajoituksia manttaaliluvuissakin. Näin Lassilan tilakokonaisuus tulee käsittämään kaksi eri tilaa, joissa veljekset perheineen asustelevat. Juho (1775) toisella ja Lars (1784) toisella.
1830
Sen ajan aikaan,
asuinrakennukset, piha- ja elinpiirit Lassilan tilalla sijaitsivat hyvin lähellä
toisiaan, ehkä suurelta osin vielä samoissa rakennuksissakin. Rajankäyntiin
aikoinaan, perintöihin, maakauppoihin, jne. perillistenkin kesken, käytiin
joissakin tapauksissa keskusteluja ja sovittiin esim. riihestä tai aitasta,
eteisen käytöstä, kun samoissa nurkissa asuttiin. Näin kävi myös osin ehkä tässäkin
tapauksessa. Mutta uudisrakentamistakin oli. Vuosisadan alussa tällä Lassilan kantatilalla merkittiin tilalla päärakennus Ollinmäen seutuville, joka jäi toiselle tilanosalle. Mutta jatkossa tulee myös toinen rakennus pihapiireineen hyvin lähelle myöhemmin esiintyvää veljesten tilojen rajalinjaa. Saattaa olla todennäköistä, että muuttoa tehtiin, kun rajoja ja jakoja myöhemmin veljesten kanssa selviteltiin.
Kuitenkin veljesten omien tilojen rajalinjoja, metsiä, niittyjä ym. oli jo soviteltu, ehkä jo isänsä Larsin kanssa. Menevä isojako edelleen tuli selvittämään Lassilan maa-alueita ja tila-kokonaisuuksia. Näin myös selventävänä asioihin, tehtiin ja sovittiin veljesten kanssa keskenään myöhemmin rajalinjoista sekä muista seikoista kirjallisestikin. Lähinnä sovittiin pihapiireistä ja niityistä. Saattoi ehkä olla myös heidän jälkeläisilläänkin sanansa sanottavana, tai muita mietteitä tulevaisuudesta, joilla haluttiin asioita selventää myös kirjallisilla sopimuksilla. Seuraavassa näkyy veljesten keskenään sovittuja asioita vuodelta 1832.
”Sovindo jako”
”Me alla Kirjoitetut olemma sovinnon jälkeen jakanut ne rakennuxet kuin meidän maalamme on, tilalla nro1 Sängimäen kylässä.
Huonjeitin jako.
Lars Pitkäinen saapi vanhalda paikalta pois mutta nämä huonet 1. Pirti, 1. Porstuva, Kammarin kauta, 1 Navetta. 1. Lato 2. Aitta, 1. Sauna. Mutta kaikki toiset huonet jääpi vanhallen paikallen, kuidengin mitä Johan Pitkäinen vetämän puoli näistä huoneista korjatta Lars Pitkäsen kartanollen.- Mutta rihi on yhteinen.
Niitu jako.
Johan Pitkäisen omaxi jääpi seurallaiset niityt: 1. Pajulax, 1. Venäjänlambi. 1. Alapuoli Korteisenlambia, 1. Kallion alus, joka osoitetan Rusanmaannjemestä Erikkalan rajaa kohden. 1. Havukorpi.
Samalla tavalla tulee Lars Pitkäsen omaxi seuravaiset niitut: Lahdet niittu. 1. Vahlapuro, 1. Korteisenpuro, 1. Jout senlambi, ja Pellonpää, Niitty Lato kuin on Lars Pitkäsen niitulo puoli Laurilta maxettavaxi.
Tämän vahvistamme me molemmat iäti seisovaxi Sänkimäessä sinä 20 päivänä heinäkuuta 1832 - Johan ja Lars Pitkänen puumerkit ”
Tulevina vuosikymmeninä rakennukset, pihat, niityt ja maa-alueet kokivat kuitenkin muutoksia edellisestä, niin käytännön kuin hallinnointienkin suhteen. Ajat muuttuivat, kuin aiemmin sovitutkin asiatkin. Uusia tilanosiakin tulee jatkossa Lassilaan. Myös tilanosien talolliset isännät vaihtuvat ajan saatossa. Vielä 1830-luvun alussa Sänkimäessä Lassilan kantatilalla on kaksi tilanosaa. Molemmilla on Pitkästen veljekset isäntinä.
1800-luvun puolivälistä vuosisadan loppuun tapahtuu. Lassilan kantatilalla on alkuun vielä kahdella eri tilanosalla Pitkästen veljekset isäntinä.
1. tilanosa: Talollinen omalla tilallaan Juho Larsinpoika Pitkänen (1775)
Talollinen Juho Larsinpoika Pitkänen menehtyy tilallaan kuumeeseen keväällä 1833. Näin talolliseksi tilalle tulee Juhon vanhin poika Lars. Leskiäiti Stina Lyytinen asustelee myös tilalla. Juhon ja Stinan poika Lars tuo miniän taloon ja näin hän avioituu muutaman vuoden jälkeen 1835. Puoliso löytyy Murtolahdesta, tilallisen isännän tyttärestä. Hän on 24 vuotias Anna Hämäläinen. Heille syntyy perheeseen useita lapsia tilallaan Lassilassa. Larsin äiti Stina Lyytinen, joka on asustellut tilalla leskenä, menehtyy Lassilassa syksyllä 1850.
1850
Tilanosalla talollisena isäntänä elänyt Lars Juhonpoika (s.1803) siirtyy ja muuttaa 1850-luvun puolivälissä samalla kylällä Pitkälän kantatilalle talolliseksi. Näin samoihin aikoihin tämän vuosikymmenen alkupuolella, viimeistään 1855, tälle Lassilan kantatilalle tulee silloin talolliseksi leskimies, Olli Ollinpoika Pitkänen, samasta kylästä olevalta Pitkälän kantatilalta. Minkälainen kuvio tässäkin on ollut silloin kyseessä, sitä selvitellessä..
Lassilan tilalle talolliseksi tuleva Olli Pitkänen ei ollut kuitenkaan lähisukua näille Lassilan Pitkäsille, vaan polveutui Sänkimäen Pitkäsissä eri haaraan 1500-luvun puolella eläneistä Pitkäsistä. Nämä Pitkäset olivat 1600-luvun Sänkimäessä tila-alueen ja maakirjanumeron 2 Pitkäsiä. Ollin mukana Pitkälästä tulee myös hänen poikansa perhe, Olli puolisonsa Brita Stina Myöhäsen kanssa. Tätä tilaa Lassilassa merkitään jatkossa tila-kokonaisuudella Ollinmäki. Tilan nimi Lassilassa omaksi Ollinmäeksi, tullaan muuttamaan maakirjatutkimuksissa niihin virallisiin tietoihin vasta vuonna 1898, vaikka tila tätä nimeään jo useita vuosikymmeniä aiemmin kantoikin.
Tällä Lassilan toisella, eli ”ensimmäisellä” (eteläisemmällä alimmaisella) tilanosalla tilaa hallinnoiva leskimies Olli Pitkänen (s.1780) menehtyy kesän jälkeen 1860. Näin isänsä jälkeen tilaa tulee jatkamaan talollisena hänen poikansa Olli, puolisonsa Brita Myöhäsen kanssa. Olli ja Brita perheineen elelevät koko 1860-luvun aina seuraavalle hallinnoimassa tätä Lassilan tilanosaa talollisina.
Vaikka 1800-luvun loppupuoli
on vaihtuvaa aikaa Ollinmäen tilalla, niin tilakauppoja tai osituksia ei isommin harrastettu vieläkään.
1880
Vielä menee seuraavaa vuosikymmentä, ennen kuin perheen äiti, Ollin puoliso Brita Myöhänen menehtyy kesäkuussa 1876. Talollisena tilalla on jo aiemmin isänsä aikaan ollut edesmenneen Ollin ja Britan vanhin poika Olli. Olli Pitkänen oli jo aiemmin ehtinyt avioitua elokuussa 1872 Lukkarilan kylästä kotoisin olevan Josetta Ollikaisen kanssa. Perheessä on useita lapsia. Myös Ollin nuorempi veli Wilhelm puolisoineen perheinen asustelee tilaosakkaana tilalla. Wilhelmillä on puolisonaan viereisen kylän tyttö, Kaaraslahdesta kotoisin oleva Maria Räsänen. Heilläkin on perheessään useita lapsia. Vanha isä Olli ja poikansa Wilhelm perheineen muuttavat Ollinmäeltä Kuuslahden kylään vuoden 1880 nurkilla ja siellä tilalle nro: 2. Näin Ollinmäelle talolliseksi jäävät Olli ja Josetta.
Tulee vuosi 1886. Tragedia seuraa toistaan. Ollinmäen talolliset Olli Pitkänen ja Josetta Ollikainen menehtyvät samana vuonna. Josetta menehtyy keuhkotautiin maaliskuussa, Olli kesäkuussa turvotukseen. Näin tilalle perheeseen jää pojista vasta 14 vuotias Wilhelmi, sekä muut alaikäiset lapset. Perunkirjoituksen hetkinä uskottuna miehenä on isän veli, lasten setä, Ville (Wilhelm) Pitkänen. Näin myös lasten etuja varmaankin hyvin ajettiin.
Tila säilyy perillisillä lapsilla ja jatkossa poika Kalle Vilhelmi touhuaa aikansa talollisenakin (1897 muuttaa pois.). Ehkä tilalla elämä jatkui normaalisti, vaikka vaikeuksiakin oli. Lampuoti Fredrik Hakkaraisen leski Anna Pitkänen lapsineen varmasti auttoivat orpoa perhettä tilalla. Oli lampuoteja muitakin vuosikymmenen aikana ja asustelivathan myös torpparit Erik Leskinen ja Petter Rissanen lähistöllä perheineen, Turusen Kallen viljellessä myös Ollinmäen tilaa. Tällä tilan alueella myös omallaan oli tilaosakas Johan Hollander. Näin ei ehkä alaikäisillä Olli Pitkäsen ja Josetta Ollikaisen lapsilla ollut hätää. Ja olihan kylällä muutakin sukua.
Vuosisadan loppuun mennessä Ollinmäellä Olli Pitkäsen perillisten jälkeen vaihtuivat hallinnoinnit. Talollisia Turuset ja Hollanderit, torppareita, lampuoteja.. Tapahtui paljon muutakin...
Vuosisata vaihtuu Lassilan Ollinmäellä 1900-lukuun…
2. tilanosa: Talollinen omalla tilallaan Lars Larsinpoika Pitkänen (1784)
Toista Lassilan tilanosaa (pohjoinen koko puolikas) hallinnoi 1830-luvulla Lars (s.1784) edelleen. Naapuritilalla Ollinmäen Juho Larsinpojan menehdyttyä, setä toisella tilalla, veljenpoika toisella tilalla.
1830
Tilalla ja perheessä talollinen isäntä Lars Pitkänen s.1784, sekä puolisonsa Anna Heikkinen s.1789. Heilläkin, Larsilla ja Annalla, on lapsia tilalla, mutta suru on ollut tässä perheessä aika usein läsnä. Monta lasta on heillä menehtynyt nuorena. Lassilan tiloilla asustelee vuosia usein samoja piikoja esim. Mariat, Vainikainen ja Kettunen. Rengit, piiat ja itselliset vaihtuvat kuitenkin tiheään, kuin yleensäkin. Tehtiinhän sopimuksia yleensä lyhytaikaisiksi, ehkä vuosi jne.
1840
Lars Pitkänen ja Anna Heikkinen siirtyvät Lassilasta talollisiksi perheineen myöhemmin 1840-luvulla (noin 1845), Sutelaan ja 1/36 osan veromanttaalin tilalle Savola. Sutelan alue oli jo silloin iso. Sutelassa oli yli 30 talollista tilallista. Lassilassa tätä Lars Pitkäsen entistä tilanosaa tulee jatkamaan talollisina Myöhäset. Petter Myöhänen on tilalla muutamia vuosia, ennen kuin Henrik Ruuskanen tulee tilalle talolliseksi. Ruuskaset jatkavat hallinnointia seuraavalle vuosikymmenelle.
Ennen kuin Lars ja puolisonsa Anna Brita Heikkinen siirtyvät tilalta pois, luovuttavat he tilasta osan vanhimmalle lapselle, tyttärelleen Margaretalle ja hänen puolisolleen Juho Suhoselle asuinpaikaksi. Näin Margareta saa osan tulevasta perinnöstään vanhemmiltaan. Isän Larsin ja äidin Annan vahvistus tuosta luovutuksesta vahvistettiin käräjillä:
”Tämän kautta minä Lars Larsson Pitkänen annan minun vävyllen Påhl Johan Suhosellen ja hänen vaimollen Margretha Pitkäsellen osattoman torpan eli mökin paikain hänen vaimonsa berindö osuutta vastan berindö tilallen No 1. Sängimäin kylän ja Nilsiän pitäiässä osattomaks nin kauvan kuin Suhonen ja hänen vaimonsa Margretha Pitkänen elää. Savat pellon paikan nimittäin siten 5. Tr. alan peltomaata osattomaks ja tällä osattomalla torpan paikalla Juho Suhosen vaimon Margretha Pittkäsen berindö maksettu ettei hän saa ene muuta berindötä, vaan mehtä maasta eli halmeista hänen pitä maksa kolmas osa Abbifarillen eli hänen Langollen ja Saapi niittyvä Jouhteisenranta ja vennonpuron haaran ja havukorpi teitä myöten ja sildä maalda kaikki torpan tarpet, mitä hän rakenta. Joka tämän kautta vahvistedan meiän molenpain bumerkkimmi ala panemisella ja vierasten miesten läsnä ollessa.”
Nilsiässä sinä 1. päivä Loka kuuta 1842
Lars Pittkänen - Anna Brita Heikkinen vaimo
Tällä Lassilan tilakokonaisuudella Lars Pitkäsen talollisen vaiheiden jälkeen, tulee talolliset ja haltijat vaihtumaan usein 1850–1900 välisenä aikana. Vuosisadan lopuille mentäessä, myös tilan eri osille, sekä sen alueiden hallinnassa, tulee muutoksia tilajakojen, tilakauppojen ja muiden tapahtumien myötä. Hallinnoinneissa eri osuuksilla tapahtuu…
1800-luvun puolivälin seutuvilla Lars Pitkänen oli siirtynyt Sutelaan ja tilaa jatkoivat Myöhäset. Petter Myöhänen hankki Larsin tilan maaliskuussa 1844 tehdyillä tilakaupoilla. Lars Pitkänen puolisonsa Anna Heikkisen kanssa myivät tilanosansa 1/96 uutta manttaalia, 642 ruplan ja 85 5/7 kopeekan hinnasta hopeaa, Petter Henriksson Myöhäselle, sovittujen omien vastuidensa mukaan. Kauppahetkellä oli myös hyväksytty jo ennen olevan Larsin tyttären Margaretan torpan tilanosan hallintaoikeus. Tilalle talolliseksi perheineen tullut Pekka Myöhänen oli viereiselle tilalle talolliseksi tulleen Olli Pitkäsen puolison, Brita Stina Myöhäsen serkkupoika. Pekka Myöhänen oli näin tullut Kaaraslahdesta tilalta nro 5, toiselta osatilalta. Puolisonaan hänellä on Maija Stiina Lyytikäinen. Myöhäset hallinnoivat ja asuvat tilalla muutamia vuosia. Pian jo vuonna 1846 he myyvät tilan Heikki Ruuskasella, ennen kuin siirtyvät Mikkajärvelle talollisiksi.
”Tämän kautta minä Petter Myöhänen yhdessä minun vaimon suostumisen kansa myön minä minun oman ostaman tila ositen vanhasta perintö tilasta No 1. Sängimäin kylästä ja Nilsiän Pitäjästä sen yhen 1/96. osan utta manttalia. Yhtensä krunun ja perintö osan kanta myön Talon Miehelle Henrik Ruuskaselen ja hanen vaimollen Helena Pitkäselle yhteiseks yhtä vissiä ja sovittua kauppa summa on Seihtemän sata neljä toista /714./ Rubla neljä kymmentä kaheksen 48 5/4. os kopecka hopeata joka Edelle mainitta kauppa summa on Ostajalda kaiki maksettu. Ja ostaja saapi tänä kesänä puolet tehhä heiniä ja ruis sangen kyntä ja kasket hakata, ja ala kirjoitettu myöjä maksa ens talvena kaikki tilan maksut ja sovussa ostajalen täysi hallitus ja ulos maksut ja saa siin tilan Laillisen voiman, joka tämän kautta vahvistetan meijän puumerkein ala panemisella.”
Nilsiä sinä 1. päivä Heina kuuta 1846.
Petter Heikinpoika Myöhänen vaimo Majastina Lyydikäinen
1850
Heikki (Henrik) Ruuskanen oli menehtynyt heti kohta Lassilaan tulonsa aikoihin vuonna 1847. Em. Heikki Ruuskanen ja Helena Pitkänen tulivat Lassilaan Sänkimäen Jussilasta vuonna 1846, jolloin myivät siellä Helenan isän aikanaan hallinnoiman tilanosan, jossa Heikki oli talollisena vävyksi sinne aikanaan tulleena. Nyt 1850 vaiheilla tätä Lassilan tilanosaa hallinnoi Heikki (Henrik) Ruuskasen (s.1804) leskivaimo Helena (Lena) Pitkänen (s.1808) lastensa kanssa. Lainhuutoja kaupoista tuli eteen useampi, selvitellen myös lasten etuisuuksia. Heikin puoliso leski Helena Pitkänen, menehtyy tammikuussa 1859. Tilalle jää lapset Erik, Maria ja Henrik. Tilan hallinnoinnista vastaavat jatkossa perilliset lapset, lähinnä pojat Erik ja Henrik.
1860
Ruuskasen pojat hallinnoivat tilaa vielä 1860-luvun alkupuolella. Sitten tuli tilan myynti ajankohtaiseksi. Vuonna 1862 Henrik ja Erik päättävät myydä tilanosansa Ukkosten sukuun. Anders sekä Zachris Ukkonen tulevat Palonurmen kylästä Maununmäeltä ja hankkivat tilanosan isänsä kanssa Ruuskasten pojilta seuraavan kauppakirjan mukaan:
”Tämän kautta myö allekirjoitetut myvään meidän tila-osamme perintötilasta nro 1 Sänkimäen kylästä ja Nilsiän pitäjästä, joka on yks 3/5 osa manttaalia myön talonmiehillen Anders ja Zachris Ukkosillen yhteiseks yhtä vissiä ja sovittua kauppasummaa vastaan kuin on kaheksan sataa 800 ruplaa oikeata hopeata, joka sillä mainittu kauppasumma on ostajalta kuitiks maksettu. Ja ostajat saavat ens kesänä panna pellon otraks ja tehdä heinät. Vaan allekirjoitetut myöjät tuloo maksamaan ens talvena kaikki tilan summat mitä maan päälle kuuluu. Kuin myös kaskensa raataa ja tehä heinät nimittäin 60 ruvon ala. Ja ei muuta, vaan muutoin on tila tästä kauppapäivästä lähtien ostailla täyellisessä hallituksessa kuin myös saavat ehtiä tilan lain voimaan ja alakirjoitetut myöjät pitä laittaa täyvelliset tilan kirjat mitä tarvitaan. Joka tämän kautta vahvistetaan ja ostajat tulee maksamaan vanhat ruunun elovelat.
Nilsiässä sinä 4. päivä lokakuuta 1862.”
Henrik Ruuskanen Erik Ruuskanen puumerkit.
Tällä Lassilan toisella tilakokonaisuudella edelleen, oli myös jo tilaosakkaanakin, talollinen Johan Paul Suhonen puolisonsa Margareta Pitkäsen kanssa perheineen. Margaretan isän Lars Pitkäsen aikoinaan hänelle ja Johan Paul Suhoselle perintöä vastaan luovutetulla tilanosalla.
Johan Paul ja Margareta elelevät tilalla aina vuoteen 1872 asti, jolloin Margareta menehtyy joulukuussa. Johan Paul Suhonen (hk:ssa myös Paul Suhonen) avioituu uudestaan seuraavana vuonna 1873 Katarina Kokkosen kanssa. Mutta ennen uudelleen avioitumistaan, ennen Margaretan menehtymistä, Paul Suhonen tekeekin tilakauppoja Margaretan kanssa vuonna 1868. He hankkivat lisää tilanosaa Ukkosilta. Talollinen vanha isäntä Zachris Ukkonen oli menehtynyt jo aiemmin 1863, joten tilan haltijoina olivat leskipuoliso, sekä pojat Zachris ja Anders Ukkonen.
"Tällä avonaisella kauppakirjalla myyvään myö alakirjoitetut etesmenneen talonmies Sakarias Ukkois vainaan leski Anna Kaisa Parviainen sekä lailisessa ijässä olevat pojat Antti ja Sakar Ukkoset meiltä omistetusta puolesta perintotilasta 1/10 osa eli koko No 1. 1/20 osa sekä erittäin ennen ostajalta perintö oikeudella hallitut mokinpoikan niityt ja pellot samasta No 1. Sänkimäin kylästä ja Nilsiän pitäjäästä ostajalle talonmies Paavo Suhoselle ja hänen vaimolleen Markreetta Pitkäselle, välissämme sovitusta kauppasummasta kuin on kaksisataa viisikymmentä (250) suomen markkaa; joka kauppasumma on ostajalta kuitiksi maksettu osittain kontantti rahana ja erittäin annettua velkakirjaa vastaan ja ostaja saapi ottaa täydellisen hallituksen kauppapäivästä lähtiin kaikkiin etuinsa kansa mitä myötylle osalle kuuluu eli vahastaan kuulunut on eli vasta laillisesti lisääntyä saattaa joka on niin sovittu, niin luovutaan mainitusta myötysta osasta ynnä alaikäisten lasten kansa ja omistetaan mainitulle ostajalle ja ostaja saapi ottaa täydelliset lainkinteet ilman myöjäin tietämätä joka tämän kautta vahvistetaan nimimerkkiin ala kirjoittamalla.”
Sankimäissä se 11. päivä Marraskuuta 1868.
Anna Kaisa Parviainen Antti Ukkonen Sakarias Ukkonen (puumerkit)
Ylläkirjoitettuiin kauppaan olen minä kaikin puolin tyytyvä aikana ja paikassa. Paavo Suhonen (puumerkki)
1880
Lassilan tämä tila-alue (kantatilan toinen osa), jossa on jo useampi talollinen tilallinen. Paul Suhonen on omalla tilanosallaan talollisena, naapuritiloilla ainakin vielä Ukkosia. Paul Suhonen elää tilanosallaan toista avioliittoa Katarina Kokkosen kanssa. Vuoden 1876 tietämillä Paul Suhonen muuttaa talolliseksi Sänkimäen Lassilasta samalla kylällä tilalle nro 14 Kotamäkeen. Paul (Paavo) Suhonen oli todennäköisesti myynyt oman tilansa Aaron Pitkäselle 1875–1876 nurkilla. Ehkä? Aaro Pitkänen asuttaa tilanosaa 1880-luvun alkupuolelle.
---
1900
Sänkimäen Lassilassa oli vuosisadan lopuilla useita tilanosia. Olli Pitkäsen tila, jota viljeli talollisena Kalle Turunen. Juho Hollanderilla omansa. Savolaisetkin jatkossa. Taavetti Suhosella oma tilansa. Tätä kuitenkin viljeli Fredrik (Reittu) Miettinen, jolla oli myös oma tilanosa Lassilan mailla. Oma tila on sitten myös Sakari Ukkosella. Ym. ym. Yksi tilanosa on, jota ei asuteta, merkitään Aaro Pitkäsen tila nimisenä. Tämän vaiheista ei ole mitään tietoa?
Sänkimäen Lassilassa oli tapahtunut paljon muutoksia tilanosien hallinnoinneissa 1800-luvun lopun aikaan ja tapahtui edelleenkin..
Vuosisata vaihtuu Lassilassa 1900-lukuun…
---
